maanantai 12. joulukuuta 2011

Brotherista osa 2

Jees. Nythän se kone siis on hajonnut. Se pirun PR620. Sanoo että neulan asento väärä, wiperin asento väärä. En tiiä mitä se tarkoittaa tällä, ja neula on juuri oikeassa asennossa (tehnyt tuon kerran aiemminkin tuon neula-jutun, sillon neula OLI jäänyt väärään asentoon, mutta kone laittoi sen itse oikeaan).

Soitin siis huoltoon. Noh, ymmärrettävästi nyt on sekä joulukuu, kiireaika, että korjaaja kipeänä. Osasin jo odottaa ja varautua. Se, mihin en osannut varautua, oli taas kerran joutua huonon palvelun kohteeksi. En tajua! Ainoa kerta, kun olen saanut hyvää palvelua Brotheriin liittyen, on ollut kun olin yhteydessä suoraan huoltomieheen. Hän osasi ratkaista pulman (koneen mielestä ylälanka on katki, mutta se ei olekaan -> pitää vain kierittää se kiristäjän ympärille KAKSIN kertaisesti eikä vain kerran) ja pelkällä kahden minuutin puhelulla. Ainoa kerta, kun olen kokenut jotain positiivisia fiiliksiä Brotherin tyyppien kanssa keskustellessani. Kukaan ei ole koskaan kironnut sitä, että osti väärän merkin, niin paljon kuin minä olen Brotherin kanssa. Tajima, here I come. Heti kun on varaa. Pitää siis keksiä joku, joka ostaisi tuon Brotherin.

Tänä aamuna puhelimessa oli pakko myös kysyä, ihan vain koska olen niin pirun väsynyt tohon meininkiin, että miksi ihmeessä niiltä saa niin huonoa palvelua. Nainen ei ymmärtänyt kysymystäni. Ei niinkun ollenkaan. Kun siis puhelun aikana sen piti kokoaika kysyä vieressä olevalta tyypiltä kaikki mitä minä olin kysynyt ja raportoida minulle (miksei vaan antanut puhelinta?? Toi tosin ei ees erityisemmin häirinnyt) ja kuulin kaiken mitä se toinen tyyppi siinä vieressä sanoi. Ei auttanut, vaikka sanoin naiselle, että "joo, kuulin". SILTI piti sanoa ihan koko vitun puolen minuutin lause siltä toiselta tyypiltä sanasta sanaan uusiks. EI VITTU. Naurettavinta on se, että päädyin sitten huutamaan lopulta puhelimeen, kun ekat kolme "kuulin jo" eivät menneet perille. SILTI sanoi loppuun asti, ja ilmeisesti oli ihan tyytyväinen itseensä? Noh, kun kysyin huonosta asiakaspalvelusta, hän luuli minun tarkoittavan tuota puhelua. EHEI. Ei liity. Se, ettei meileihin vastata, se ettei mun ongelmiin tiedetä ratkaisua, se ettei osata kertoa minulle ilman kysymistä että kyllä, tuollaiseen koneeseen tarvitsee puolauslaitteen (+100-200e hintaan, en nyt muista), ei annettu manuaalia koneen mukaan... Kun kävin hakemassa Brotherin, sen piti olla valmis ja pakattuna siellä. Oliko? No ei. Siellä oli tuo sama random nainen joka tänään vastasi puhelimeen, joka ei ollut koskaan kuullutkaan että kone on myyty. Hänen piti soittaa erikseen jonnekin että uskoi, sitten alkoi sekopäinen tarvikkeiden metsästys. Sain odotella ainakin puoli tuntia tavaroiden kasaan haalimista, mikä oli sinänsä vittumaista että minulle oli annettu vanhan liikkkeen osoite, joten olin jo tunnin ajellut ympäriinsä etsiessäni Brotherin toimipistettä. Nälkäkin oli. Siinä vaiheessa mua ei tietenkään enää edes jaksanut kiinnostaa manuaali, etenkään kun nainen sanoi että "kaikki mitä on manuaalissa, löytyy kyllä sieltä koneestakin". Niin, mutta olisit voinut sanoa, ettei tietoihin pääse käsiksi samalla kun kirjoo (=kun niitä tarttee). Mulle myöskin todettiin että "voin minä sen manuaalin joskus myöhemmin lähettää, mutta en kyllä ole varma muistanko". Siinä vaiheessa totesin että annetaanhan olla. Mulle myös oltiin luvattu hyvä koulutus aiheeseen liittyen. Noh, kyllähän mä sain noin 5min opastuksen, jonka aikana selvisi kuinka sietämätön se opettaja-nainen oli. Mulle on jäänyt ikuisesti päähän sen tyyli kehua itseään, kuinka on niin sairaan hyvä käyttämään konetta kun on niin hirmu monta koulutusta pitänyt.

Kyllä, tämä puhelu pilasi kyllä aamuni. Ja silti, vaikka noi onkin tollasia töhöjä, olen tosi pahoillani siitä että se tod näk pilasi heidänkin aamunsa. Mua aina harmittaa, jos puhelimitse ei oikein onnistu kommunikaatio. Ja kyllä, tuo puhelu päättyi siihen, että löin luurin korvaan etten alkaisi itkemään heti maanantaiaamuna puoli kymmeneltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti