tiistai 11. maaliskuuta 2014

Aikuistumisen kokemuksia

Tänään olen tuntenut itseni verrattain vanhaksi, monta kertaa. Useita kertoja tänään on tullut vastaan hetkiä, jolloin on tehnyt mieli vain todeta koko maailmalle: "I'm too old for this shit!". 
- Herätessäni useampaa paikkaa kolotti. Oikean käden peukalo ei melkein voinut taipua.
- Menin pankkiin lainaneuvotteluun. Entinen pankkineitini on lopettanut työt Nordealla. Uusi pankkineitini on henkilö, jonka kanssa aloitin KyAMKissa tradenomilinjan 2008 syksyllä....
- Minulla on ollut ajokortti tämän vuoden syksyllä KYMMENEN VUOTTA
- En jaksaisi enää tehdä ulkotöitä, jätän ne mieluusti jollekulle joka kestää ne.
- En enää kykenisi yötöihin Postilla. Keskustelin yhden postilaisen kanssa jälleen tänään siitä, millaista varhaisjakelijana oleminen on. Ei prkl, miten selvisin elossa?! 
- Jalkojani kolottaa, kun olen seissyt pari tuntia. Tämä on tosin ollut ongelmani aina. Uutta on se, että kolotus kestää tuntikausia seisoskelun jälkeen...

Ylempi avautuminen on sitten koominen kevennys. Vaikka peukalon osalta tuntuukin, että kroppani aikoo pettää minut, olen tuntenut tänään itseni todella elossaolevaksi.
- Sain herätä rauhallisesti omaan tahtiin, sillä sovittu tapaaminen oli 10:30 ja koulua 12:30-14. Heräilin siis rauhassa, istuin Lemmyn kanssa piiiiiitkään portailla ja ihmettelin upeaa maailmaa, kävelin Lemmyn kanssa metsän läpi ja jatkettiin aurinkoisen pihan tsuumailua. Molemmat kevätauringosta nauttien.
- Aurinko paistoi niin kirkkaasti, että siitä olisi voinut tulla migreeni. Vaan eipä tullut! :)
- Kävin allekirjoittamassa työsopparin VMPllä, eli saan virallisesti palkkaa hedelmällisistä töistä. Jess!!
- Luen kirjoja enemmän kuin aiemmin. Tällä hetkellä kesken Cathy Kellyn Onnen ainekset, ja voin suositella! "Mukaansatempaava" on ainakin hyvä sana käyttää tuosta teoksesta. Hahmot on kirjoitettu ihanasti. Nam! 
- Susitaikatöitä ei juurikaan ole. Se on plussan puolella siksi, etten varmaan koulun ohella olisi pystynyt tekemään enää yhtäkään logokirjontaa! No ok, on mulla vielä pari viimistä merkkiä, mutta ihan loppusuoralla ollaan. Sitten en vastaanota enää hetkeen mitään muuta kuin jos pari satulahuopaa sattuu eksymään työhuoneelle, nimittäin....
- Nyt olen pystynyt keskittynään käsitöihin harrastuspohjalta, nauttien niistä :) Rikkepipo ja putkisukka ovat kyllä nimenomaan haasteellista neulottavaa, ja pitää vain toivoa niiden joskus valmistuvan. Mutta tämä stressittömyys tekemisessä on todella tervetullut asia! :)

Noniin, nyt on tarpeeksi pohdittu elämää. Päätin muuten kokeilla Aviary-appilla lisätä tekstiä kuvaan. Onpa helppokäyttöinen! Ehkä lemppari iLaite-app :)




2 kommenttia:

  1. Voi että, miten komppaan tätä. Mulla on ollut noita hetkiä tosi paljon myös viime aikoina ja näinköhän sieltä joku ikäkriisikin pukkailee kehiin. Jostain syystä tosi lohduttavaa, että muillakin on näitä fiiliksiä. :)

    VastaaPoista